Monikerroksellinen osaaminen

Kirjoittanut Laura Tuohilampi

Mitä ovat Matikkanälkä-koulutusten lanseeraamat termit litteys ja monikerroksellisuus? Monikerroksellinen tehtävä on tehtävä, jossa kynnys sisäänpääsyyn on matala, ja syvemmälle sukeltamisen suhteen katto on korkealla. Oppikirjat sisältävät usein enimmäkseen monikerroksellisuuden vastakohtana litteitä tehtäviä, joissa työskennellään ainoastaan yhdellä tasolla. Tyypillisesti on opittu uusi tekniikka, kaava tai rutiini, jota sitten toistetaan harjoitustehtävissä - tehtävät ovat litteitä, esimerkiksi “Mikä on kolmion pinta-ala, kun sen kanta on 5 ja korkeus 6,5”, “Luettele kaikki parilliset luvut lukujen 6 ja 19 väliltä” tai “Muodosta ja ratkaise yhtälö”.

Litteä tehtävä on sellainen, jossa alkuun ei pääse, jollei hallitse siinä tarvittavaa asiaa. Kun asian hallitsee, on tehtävä enimmäkseen tekninen suoritus. Syvemmälle aiheen käsittelyyn, siitä keskusteluun tai uusien kysymysten esittämiseen ei ole tarttumapintaa. Tämän vuoksi litteät tehtävät vaativat parikseen tiedon siitä, millä tasolla ne operoivat: ovatko yhden, kahden vai kenties kolmen tähden tehtäviä. Pisteytyssysteemin vuoksi litteät tehtävä ehkäisevät tehokkaasti heikolla itsetunnolla varustetun yrittämästä hiukkakaan haastavampaa tehtävää. Toisaalta opettajan aika kuluu pähkäillessä onko kahden tähden tehtävä Veikolle liian vaikea ja Oskarille liian helppo, ja mitä antaa tekemiseksi Juliaanalle, joka ei päässyt alkuun lainkaan, tai toisaalta Helmille, joka turhautuu tehtävien loppuessa lyhyeen? Tehtävätuokiosta tulee stressaava, ja opettaja toivoo lähinnä yhä lisää tehtäviä, jotka yhä tarkemmin olisi pisteytetty eri osaamistasoille.

Litteiden tehtävien varsinainen ongelma piilee siinä, ettei oppilasjoukon osaamisominaisuuksia oikeasti voi asettaa kauniisti yksilotteiselle janalle, jonka kullekin kohdalle olisi sitten mahdollista kohdentaa tehtävä.

Screen%2BShot%2B2019-02-08%2Bat%2B11.11.31%2Bam.jpg

Yksiulotteisuuden sijaan matematiikan osaaminen koostuu lukuisista ristikkäisistä, päällekkäisistä ja lomittaisista ominaisuuksista, joita kutakin tulisi koulutuksessa kehittää. Opetussuunnitelmassa osaamiset on pilkottu 20:ksi tavoitteeksi, joista alla näytteeksi muutama :

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekÄ tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä

Litteissä tehtävissä fokus on useimmiten vastauksen löytämisessä. Perustelut, pohdinnat, kyseenalaistukset, kytkennät, eri representaatiot, digivälineiden hyödyntäminen, aiheen tutkiminen, syventäminen, yhteinen tiedonrakennus, reaalimaailman yhteyksien löytyminen, vastauksen mielekkyys - opetussuunnitelman tavoitteissa edellytetyt ominaisuudet jäävät vahvistumatta litteitä tehtäviä enimmäkseen hyödyntävässä matematiikan luokassa. Lisäksi hankaluutena on oletus osaamisen yksiulotteisuudesta. Tämä on helppo todeta mahdottomaksi pelkästään miettimällä, miten opettaja päätyisi antamaan arvosanat Ennille ja Toivolle, jos Toivolla olisi 15 tavoitetta huippulukemissa, ja viisi pohjatasossa, ja Ennillä taas jokainen tavoite kahta lukuunottamatta olisi korkealla, ja nuo kaksi sitten keskitasoa. Kummalle antaa kasi, kummalle ysi?

Litteiden tehtävien vaihtoehtona toimivat monikerrokselliset tehtävät. Monikerrokselliseen tehtävään pääsee kyytiin, vaikkei vielä hallitsisi aihetta, tai vaikka olisi epävarma osaamisestaan tai halustaan alkaa työskennellä tehtävän parissa. Tehtävä tarjoaa alkuun pääsemiseksi jonkinlaisen hämmennyksen aiheen, jonka parissa aivot alkavat ihan huomaamattaankin työskennellä. Tehtävä ei myöskään jätä tyhjän päälle, vaan tarjoaa lisää pohdittavaa ja herättää lisää kysymyksiä tehtävän edetessä. Kaikki Matikkanälkä-tehtävät ovat monikerroksellisia. Tässä yksi esimerkki:

Screen Shot 2019-02-08 at 11.37.08 am.png

Kuvan tehtävä löytyy osoitteesta bit.ly/MNaktiviteetteja2019. Osoite kannattaa laittaa itselleen muistiin, sillä sieltä löytyy hiljalleen karttuva Matikkanälkätehtäväpankki. Matikkanälkätehtäviä tullaan tarjoamaan jatkossa myös maksullisina paketteina, mutta linkin takaa löytyviä tehtäviä saa vapaasti käyttää ja jakaa eteenpäin.

Monikerroksellisuutta on kansainvälisesti käsitelty paljonkin. Esimerkiksi Cambridgen yliopiston matematiikka-tiimi kuvailee monikerroksellisuutta sanoin: low treshold, high ceiling. Monikerroksellisuudessa on myös paljon samaa kuin ns. rikkaissa tehtävissä (rich mathematics, ks. https://nrich.maths.org/). Monikerroksellisuus liitetään myös Stanfordin yliopiston lanseeraamaan complex instruction -malliin (ks. https://complexinstruction.stanford.edu/), jossa on kolme osa-aluetta: osaamisen moniulotteiset tukeminen, ryhmätyössä tukeminen sekä osaamiseen kannustaminen. Näiden kolmen osa-alueen kautta päästään stressaavasta tehtävien jakelupelistä tilanteeseen, jossa useampi oppilas osaa, koska on aiempaa enemmän tapoja osata, jossa kaikki osallistuvat yhtäläisesti, ja jossa ei tarvita tiettyä älykkyyttä, matikkapäätä tms, vaan jokainen uskaltaa tarttua toimeen ja osallistua keskusteluun omaan ajatteluunsa luottaen.

Lisää opetukseesi monikerroksellisuutta ja kerro mieluusti kokemuksistasi!

Laura TuohilampiComment